Niin, meillähän asustelee tuo irlanninsusikoira Bea. Repäisin ja ilmoitin sen tämän vuoden Helsinki Voittaja ja Voittaja näyttelyihin, 50€/päivä + matkat + majoitus...
No eipä sitten osallistuta noihin karkeloihin ei.
Sen lisäksi, että menin antamaan sille Rimadyliä viikonloppuna sen liukastuttua lenkillä. On sillä nyt jostainhemmetinufosta syystä lähes kalju paikka vyötärön ympäri. Ei ymmärrä mistä moinen? Kuvaa en totisesti kehtaa julkaista :-D
Keskustelin Susan kanssa asiasta kuvien kera ja tulimme viisaina naisina siihen lopputulemaan ettei ne skabat tänä vuonna ole meitä varten. Ei yksin kertaisesti kehtaa viedä tuon näköistä otusta kehään. Onhan se sentään Voittajanäyttely! Herran tähden!
Seuraava operaatio onkin siis karvojen alas laitto, siis nypin ja nypin niin kauan, että ranteet huutaa kuolemaa ja koira ei enää näytä kirveellä tapetulta rämemajavalta. Josko se sitten kerkeisi tasaantua Turun tammikuisiin näytelmiin mennessä? TOIVOTAAN!!
Jatketaanpa taas sydänveren vuodatusta paremmalla ajalla.
C.S.I. Suontaka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti